Soita

+358-44-916 9860

Lähetä viesti

paivi.suutari (at) lemmatravel.fi

Lempeän matkailun lifestyle-blogi

Nostalgian aalloissa Varnassa

Kategoriat: Hyvinvointi
Posted 2016-08-05

Nostalgiaan uppoutuminen hidastaa tahtia ja tekee hyväntuuliseksi. Siksi museot tasapainottavat kaupunkilomailijan mieltä, joka lähtee helposti laukkaamaan runsaiden aistiärsykkeiden keskellä. Tänään alennan sykettäni Varnan uuden historian museossa, jossa tutkin matkailun kehitysvaiheita seudulla.

1920-luvun kaupunkiranta houkutteli Varnaan matkailijoita ulkomailta saakka nauttimaan Mustanmeren ilmastosta. Kaikki alkoi siitä, kun tsekkiläissyntyinen puutarhuri Anton Novák sai Varnasta ohittamattoman työtarjouksen 1800-luvun lopulla.

Uskomatonta mutta totta: Novák löydettiin aivan ilman LinkedIniä. Asiaa saattoi auttaa se, että hän oli suunnitellut aiemmin Schönbrunnin ja Belvederen palatsien puutarhat. Nyt vuorossa olisi Varnan Meripuisto. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Nyt nimittäin on aika aloittaa nostalgiamatka. Se alkaa Varnaan kaupungin matkailutoimistosta, joka on maksuttoman kävelykierroksen alkupiste. Monikansallista ryhmäämme luotsaa Hristyan Oblakov, loistavan opastustaidon lisäksi erinomaisen bulgarialaisen huumorintajun itselleen hankkinut englanninkielinen opas.

Kiertelemme yli kahden tunnin ajan Varnan kaduilla ja aukioilla. Kuulemme tarinoita, joita ei voi lukea opaskirjoista. Hristyan on varnalainen monen sukupolven takaa, ja sen kuulee hänen puheistaan. Hän herättää eloon niin roomalaiskylpylän rauniot kuin arkkitehti Dabko Dabkovin patsaankin.

Varna, idän ja lännen kohtauspaikka

Bulgarialainen Rusen kaupunki Tonavan varrella oli strategisen sijaintinsa vuoksi merkittävässä asemassa Bulgarian matkailun kehitykselle. Kun junayhteys Rusesta Varnaan avattiin vuonna 1866, tuli Varnasta vähitellen portti idän ja lännen välille.

Maan 500 vuotta kestänyt aikakausi Turkin vallan alla päättyi vuonna 1878. Pari vuotta myöhemmin alettiin rakentaa Varnan maamerkiksi kohonnutta Pyhän Neitsyen katedraalia (Uspenie na Presveta Bogoroditsa), joka valmistui vuonna 1885.

Samaan aikaan modernin Bulgarian ensimmäinen ruhtinas Alexander Battenberg ihastui varnalaisiin maisemiin ja rakennutti lomanviettopaikakseen Euksinogradin linnan.

Nykyisinkin kuninkaallisten ja muiden silmäätekevien lomailutottumukset vaikuttavat monien matkakohdepäätökseen. Näin kävi myös 1880-luvun Varnassa, johon aristokraatit alkoivat rakennuttaa kesähuviloitaan. Lisäpontta matkailun kehitykselle toi mystiikkaa huokuva Idän pikajuna,Orient Express. Se puksutteli muutaman vuoden ajan Pariisista Varnaan, josta oli lauttayhteys Istanbuliin.

Matkailu ja meressä kylpeminen oli jo suosittua monin paikoin muualla Euroopassa. Uimiseen liittyi monia sääntöjä, joita lääkärit laativat. Erään ruotsalaisen ohjekirjan mukaan uimarien tuli nousta aamuisin kello viideltä, heidän piti omaksua iloinen ja levollinen mielentila ja oppia olemaan miettimättä kotipuoleen jääneitä harmeja palvelusväen tai pörssinoteerauksien kanssa. Naisväen tuli pitää mielessään riskit, jotka naisen hauraan luomuksen kylvettäminen piti sisällään. (Dielemans 2010.)

Kun sea & sand ei riitä

Anton Novák laittoi hihat heilumaan Meripuisto-projektinsa kanssa. Hän sai loihdittua puistoon kansainvälistä tunnelmaa huokuvan taideteoksen, johon tarvittiin puita ja hedelmällistä maata kaukaa Varnan ulkopuolelta. Novák tykästyi Varnaan niin että jäi asumaan sinne loppuiäkseen.

Nykyinen Meripuisto, Morska gradina, syleilee Mustanmeren rantaviivaa Varnan kohdalla kahdeksan kilometrin pituisena kaistaleena. Novákin aikaisia puita seisoo yhä paikallaan toimittamassa kaupungin keuhkojen virkaa.

1920-luvulla kaupungin päättäjät halusivat luoda Varnasta Bulgarian ensimmäisen kansainvälisen matkailukohteen. Hyvä ilmasto, ranta ja kaunis puisto toimivat Varnan valttikortteina.

Tuumasta toimeen: moderni kaupunkiranta kylpyläpalveluineen ja rantapaviljonkeineen avattiin vuonna 1926. Rannasta törrötti pitkälle meren aaltoihin laituri, jolla erotettiin naisten ja miesten puoli toisistaan. Vain vuotta myöhemmin kansainväliset matkailijat protestoivat rannan kahta eri osaa ja uhkasivat siirtyä Romanian Constantaan, ellei Varnaan tehdä pikaisesti perhealuetta. Se tehtiin.

Päättäjät olivat kuitenkin kaukaa viisaita. He aavistivat, että pelkkä ranta ei riitä houkuttelemaan tarpeeksi matkailijoita. Niinpä käynnistettiin Varnan vuotuiset musiikkijuhlat, lajiaan Salzburgin jälkeen toiset koko Euroopassa. Tänä vuonna tuo tapahtuma täyttää kunnioitettavat 90 vuotta.

Rantakabiini vanhassa vankilassa

Kerään itseeni liimapaperin tavoin tietoa matkailun kehitysvaiheista Varnan uuden historian museossa pittoreskilla Osmi Noemvri -kadulla. Aiheeseen minut perehdyttää kävelevä historiankirja, opas Stefka Muhtarova. Me molemmat lähes poreilemme innosta.

Rakennus itsessään on jo nähtävyys. Jykevään taloon muutti vuonna 1851 Belgian konsulaatti, jonka jälkeen sitä on käytetty hotellina, kasarmina, vankilana ja teatterina.

Kuva: Varnan historian museon arkistot
Kuva: Varnan historian museon arkistot

Museon alakerran salia hallitsee flyygeli, jonka sävelin Varnan ensimmäiset musiikkipäivät avattiin vuonna 1926. Yläkerrassa on Varnan lomilta lähetettyjen postikorttien kokoelma, joiden kuvitus heijastelee rantalomailun holtittomuutta, jopa moraalittomuutta. Pakostikin kasvoilleni tulee hymy kortteja ja niiden tekstejä katsellessa.

Muhtarova esittelee minulle legendaarisen Grand Hotel Londonin hotellihuoneen replikan. Hotellin ensimmäinen vieras oli Pariisin pormestari vuonna 1912.

Ihailtuani 1920-luvun Setä Mitjun ravintolaa, uimarannan vaatteidenvaihtokoppia, matkatoimiston esitteitä ja menneen ajan kirjakauppaa olen oppinut monta kiehtovaa asiaa. Rupattelen uuden tuttavani kanssa kuin olisimme vanhat ystävät.

Grand Hotel Londonin eleganssi

He, joilla ei ollut omaa kesähuvilaa Varnassa joko vuokrasivat sellaisen tai majoittuivat hotellissa. Vauraimpien matkailijoiden majoituspaikaksi valikoitui Grand Hotel London.

Sinne myös minä suuntaan seuraavaksi.

Lyudmila Jordanova hotellin myyntiosastolta kertoo minulle, mitä kaupungin maineikkaimmalle hotellille kuuluu nykyisin. Kierroksella kiittelen sitä, että hotellin tyyli on säilytetty entisellään, vaikka uudistuksia onkin tehty runsaasti.

Huoneita on vain 24, joissa kaikissa on perinteinen kylpyamme. Ei ekologista, mutta pakko myöntää että tyyliin sopivaa.

Kuriositeettina mainittakoon, että rakennuksessa on Varnan ensimmäinen hissi. Hissiä enemmän valtaosaa vieraista puhuttelee kuitenkin kahvila-aulabaari, jossa voi yhä aistia lähes sadan vuoden takaista tunnelmaa. Vain moderni ilmastointi muistuttaa, mitä vuosisataa elämme.

Paheksuttava kauneuskilpailu rannalla

1930-luvulla Varnan rannalla järjestettiin kauneuskilpailuja. Osallistujat eivät häveliäisyyssyistä olleet varnalaisia neitoja, vaan kilpailemaan tultiin aluksi ulkomailta, sittemmin Sofiasta, lopuksi myös Varnasta. Kilpailussa valittiin myös kaunein pyjama ja kaunein uimapuku.

Tuomaristoon saatiin suomalaisedustus vuonna 1938, jolloin Istanbulissa diplomaattitehtävissä toimineen Asko Ivalon puoliso Mielikki oli muutaman muun diplomaatin rouvan ja varnalaisen herran kanssa valitsemassa uimarannan kuningatarta. Mielikki Ivalo pääsi tapahtuman myötä paikalliseen sanomalehteenkin. 

Varna uuteen nousuun

Kaiken kuulemani ja näkemäni perusteella voin vain kuvitella, millainen kaupunki Varna olisi nykyisin, jos maailmanpoliittiset tapahtumat olisivat kulkeneet viime vuosisadalla toisella tapaa.

Nyt kaupungilla on kuitenkin hyvä hetki nousta uuteen kukoistukseensa. Varna tarvitsee kaupunkimatkailijoita, jotka ovat kiinnostuneita sen loistokkaasta menneisyydestä ja kulttuuriannista enemmän kuin oluen hinnasta.

Onneksi kohtaan jatkuvasti enemmän ja enemmän tällaisia lomailijoita kaupungin vanhoissa kortteleissa, restauroidulla kävelykatualueella ja uudistetun rantapaviljongin kätköissä kaupunkirannan kahviloissa.

Istahdan lempikahvilaani ja koitan noudattaa 1890-luvun lääkäreiden ohjeita: Pyrin pitämään päivän aikana saavuttamani iloisen ja levollisen olotilan, enkä mieti kotipuoleen jääneitä harmeja.

Hauraan luomukseni kylvettämiseen valitsen kuitenkin jonkun toisen päivän.


Kirjoittaja on vastuulliseen matkailuun erikoistunut yrittäjä ja Travel Designer, joka heittäytyy mielellään nostalgiamatkailuun eurooppalaisten museoiden ja niiden ammattitaitoisen henkilökunnan avulla.


Lähteet ja lisäinspiraatiota:

Dielemans, J. Tervetuloa paratiisiin. Reportaasi turismiteollisuudesta. Like 2010. Suom. Stenman, P.

Parkusjärvi, T. Varna - tuttu ja tuntematon. 2008.

Ivalo, M. Puuskatuulessa. Diplomaattiparin elämää rauhan ja sodan vuosina 1937-1947. Weilin&Göös 1977.